Sain palon villakoiriin jo ihan pienenä, kun isovanhempani kasvattivat keskikokoisia- ja kääpiövillakoiria. Muistan, kun pienet permanenttipäät pyrkivät mekkoni alle repimään alushamettani. Muistan myös rukoilleeni, että saisin harjata edes yhden villakoiran. Kiinnostus turkinhoitoon alkoi jo hyvin nuorena, siksi turkkirotu sopii minulle. Omaa koiraa ei minulla vielä ole ollut, mutta puolikas ja sitäkin rakkaampi löytyy. Sirusta voi lukea enemmän sen omalta sivulta ^^
Pappani, Terho Pulkkinen oli edesmenneen mammani, Toini Pulkkisen kanssa alkuperäinen Clarkstone-kennelnimen haltija. Pappa on edelleen Clarkstone-kennelnimen haltija, mutta ei enää osallistu aktiivisesti kasvatustoimintaan.
Olen aina ihastellut villakoirien eleganttia liikettä ja henkeäsalpaavan upeaa turkkia, varsinkin leijonaleikkauksessa pidettäessä. Omaa silmää juurikin tämä leijonaleikkaus miellyttää ja olenkin pitänyt Sirun kyseisessä mallissa. Turkinhoito on minulle sydämen asia ja voisin laittaa 'topknotteja' ja 'korvapaketteja' vaikka puoli päivää :D
Olen suorittanut kasvattajan peruskurssin kesällä 2013 ja minusta tuli kennelnimen haltija vuoden 2014 alusta. Olen myös Suomen Villakoirakerhon ja Suomen Kennelliiton jäsen.
Pyrin kasvattamaan terveitä, rodunomaisia ja hyväluonteisia koiria. Kaikki jalostukseen käytettävät koirat ovat terveystarkastettuja.
Minulle ei ole tärkeintä onko koira näyttelyissä pärjännyt vai ei. Näyttelytuloksen puuttuessa koira on todettu muulla tavalla jalostukseen soveltuvaksi. Itselle riittää jos näyttelyistä on laatuarvosteluna saanut ERIn. Sertit ovat tuomarista kiinni.
Kasvatan koiria ennen kaikkea lemmikeiksi, mutta toivoisin kuitenkin rodun aktiivisuuden takia, että koiraa ei hankittaisi ns. sohvaperunaksi.
Minulta lähtevät pennut ovat tunnistusmerkitty, madotettu ja rekisteröity Kennelliittoon asianmukaisesti. Pentu saa mukaansa pentupaketin ja kasvattajan elinikäisen tuen :)
 |
| Oltiin Sirun kanssa Haminan KV:ssä |
Pinja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti